Kaksi kuukautta

Niin kauan siitä on kun poikamme syntyi, kaksi kuukautta. Aika menee hurjaa vauhtia eteenpäin ja poika kasvaa uskomatonta vauhtia. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin.

Kahden kuukauden iässä poikamme hymyilee ja naureskelee tarkoituksenmukaisesti. Poika myös jokeltelee ja "juttelee". Nyt on myös löydetty oma käsi, sitä on niiiiin kiva maiskutella. Päätäkin jaksetaan kannatella kun maataan vatsallaan. Välillä kyllä menee hermot kun äiti laittaa vatsalleen. Silloin ei yhtään jakseta kannatella. Muutaman kerran on käännytty vatsalta selälleen, tosin ei vielä kovinkaan tarkoituksenmukaisesti. Mutta siitä se lähtee. Painoa oli viime neuvolakäynnillä 6050g ja pituutta 59,5cm. Vaatteissa ollaan siirrytty käyttämään kokoa 62cm.

Uni maistuu pojalle mukavasti, jopa 6-7 tunnin pätkällä aloitetaan yöunet. Turhia ei itketä ja koliikilta ollaan säästytty. Itku tulee lähinnä väsyneenä tai unilta herätessä.

Äiti voi hyvin ja on palautunut hyvin synnytyksestä. Jälkitarkastuskin oli jo jokunen viikko sitten, siltä osin kaikki oli hyvin. Jopa lantionpohjalihakset olivat hyvässä kuosissa, liian vähäisestä treenamisesta huolimatta. Paino on pudonnut mukavasti, nyt se on tyssännyt. Johtunee ihan älyttömästä herkkujen syömisestä! Ne ovat niin mahdottomia vastustaa! Ja toistaiseksi kun ne eivät jää mihinkään. Nyt täytyy hillitä herkuttelua. Kiloja on jäljellä varmaan joku 3-4kg, mutta tavoitteena olisi pudottaa noiden lisäksi joku viitisen kiloa. Paino pääsi nousemaan jo ennen raskautta. Imettäessä ei nyt kovin tiukalle ruokavaliolle aleta, mutta jos niitä herkkuja saisi karsittua. Sitten kun ei enää olla täysi-imetyksellä voidaan miettiä ruokavalion tiukentamista.

Tällaisia kuulumisia tällä erää.