Hän on täällä. Poikamme syntyi torstaina iltasella. Äiti on hirmuisen väsynyt, mutta onnesta soikeana.

Terveisiä synnäriltä

Eilen illalla kahdeksan aikoihin alkoi jalkovälistä valua reilusti nestettä, ihan yllättäen ja ilman mitää merkkejä. Tultiin synnärille, jossa makoilin vajaan tunnin käyrillä ja testattiin streptokokki. 

Koska supistuksia eu edelleenkään tullut, jäin viettämään yötä osastolle ja mies lähti kotiin nukkumaan. Neljän tunnin välein saan antibioottia positiivisen näytteen takia. Positiivisuuden takia synnytys tullaan käynnistämään, mikäli luonnollisia supistuksia ei tule. Eikä niitä vieläkään ole.

Ei mitään uutta auringon alla

Täällä sitä vielä porskutellaan yhtenä kappaleena. Edelleenkään ei ole merkkejä synnytyksen käynnistymisestä. Jotenkin olen jo varma, että tämä tullaan käynnistämään. Huomenna on neuvola, yhtään ei huvittaisi mennä. Tässä on menty jo niin monta viikkoa samalla kaavalla, muutokset tapahtuvat ainoastaan painossa. Ja se ei ole kivaa. Vauvan koko on alkanut hieman jännittämään, mitä kauemmin hän masussa viihtyy, sitä isommaksi hän kasvaa.

Törmäsin eilen kaupassa yhteen samassa valmennusryhmässä olleeseen. Heillä oli laskettu aika kaksi päivää meidän jälkeen, eikä heidänkään vauva ollut antanut mitään merkkejä syntymisestään. Mukava kuulla, että joku toinenkin on yhtä "merkitön". Ei siis supistuksia, limatulppia tai mitään. Ehkäpä törmäämme synnärillä seuraavaksi, mahdollisimman pian tietenkin.

Eilen illalla olin jotenkin vakuuttunut, että yön aikana tapahtuu jotain. Vauva oli todella liikkuvainen ja jotenkin oli sellainen olo. Yritin oikein päättää, että tänä yönä tapahtuu jotain. Mutta eipä se oma tahtominen auttanut. Ja eikös vauvan liikkeiden pitäisi ennemminkin vähentyä kuin olla todella vilkasta.

Tänään rv40+5.

40+3

Edelleen ollaan yhtenä kappaaleena ja itsestä tuntuu, että näin mennään vielä melkoinen tovi. Eilen käytiin kaupungilla kävelemässä melko paljon ja reittiin sisältyi vielä melkoisesti rappusiakin. Ehkä jotain pieniä supistuksen kaukaisia sukulaisia oli tuolloin havaittavissa, tiedä häntä.

Tänä aamuna vatsa oli jälleen hieman löysänä, en kyllä ota sitä minkäänlaisena merkkinä, eihän se viimeksikään mitään tarkoittanut. Voiton puolella tässä joka tapauksessa ollaan ja synnytys voi olla mikä päivä tahansa.

Nyt on muuten alkanut jonkinlainen synnytysjännitys nostamaan päätään. Jossain vaiheessa se on edessä, pärjäänkö?

Rv40+3, pienokaista odotellessa.

40+0

Tänään on se päivä, laskettu aika. Eikä taideta vielä olla lähelläkään synnytystä. Vauva ei vieläkään ole antanut mitään merkkejä siitä, että kaipaisi masun ulkopuolelle. Eilen kävin päivällä kaupungilla kiertelemässä ja käveltyä tuli jonkin verran. Miehen tultua kotiin lähdettiin vielä yhdessä kävelemään ja tulikin käveltyä melkoisen pitkä lenkki. Eipä näyttänyt edistävän synnytystä :)

Tänään on jo käyty neuvolassakin, eipä ole suuria muutoksia sielläkään havaittu viikkoihin. Tässä kuitenkin neuvolalukemat, jottei vaan muuteta konseptia. Suluissa 39+1 ja ilman sulkuja 40+0.

Paino 76kg (75,4kg)
Verenpaine 116/84 (115/85)
Vauvan syke 132 (138)
Kohdunpohjan korkeus 34 (34)
Sikiön liikkeet ++ (++)
Tarjonta raivotarjonta (raivotarjonta)
Turvotus + (+)
Pissassa ei mitään ylimääräistä.

Taisi täti olla hieman sekaisin. Ensin sanoi, että painonnousu on ollut maltillista. Näpyteltyään lukemat koneelle, sanoi ettei olekaan niin maltillista. 1850g viikossa, viittaisi turvotukseen. En tiedä mitä lukemia täti mahtoi katsoa, mutta viikossa on kyllä tullut 600g. Jätin kommentin omaan arvoonsa. Tällä kertaa oli sijaisen sijainen, joten häntä en tuskin enää tapaa. Mukava täti oli kyllä, mutta en jaksanut alkaa korjailemaan.

Vauva on kiinnittynyt tämänkin tädin mukaan, eikä hän enää pystynyt tuntemaan häpyluutani. Tämä on hyvä merkki synnytyksen kannalta, vaikkakin tädin mukaan kaikilla vauva ei edes kiinnity. Käynnistä jäi kuitenkin enemmän sellainen olo, että merkit antoivat ennemminkin ymmärtää, ettei vauva vielä vähään aikaan ole tulossa. Eli enemmän merkkejä "synnytystä vastaan" kuin se "puolesta". Äh, en tiedä! Yliaikaisuuslähete tehdään kuulemma ensisynnyttäjillä rv41+5. Siihen nyt on ikuisuus vielä. Seuraava neuvola varattiin ensi viikon keskiviikoksi. Jospa sinne ei enää tulisi mentyä.

Noh, täytyy vain odottaa. Vauva tulee kun on valmis.

Luulin jo päässeeni pälkähästä

Argh! Niitä tuli sittenkin, nimittäin raskausarpia. Alavatsalta niitä löytyy. Mies ne bongasi. Peilin kautta näen ne itsekin. Ovat ainakin vielä melko vaaleita ja pieniä, mutta voi että kun ärsyttää. Ehkäpä laskeutuminen on ne aikaansaanut.

Tämä mamma on jo melkoisen kyllästynyt kehon muutoksiin. Kuten olen aiemminkin kertonut, paino on hieman arka aihe minulle. Nyt painoa on tullut noin 13 kiloa, ja stressaa minua melkoisesti. Ja mitä kauemmin vauva viihtyy masussa, sitä enemmän paino vielä nousee. Ja sitä enemmän on tiputettavaa. Tiedän, että moni on sitä mieltä, että se tulee mitä on tullakseen, mutta kun painon kanssa on ollut jo entuudestaan hieman taistelua, ei se olekaan niin yksinkertaista.

Haluaisin saada kehoni "normaaliin" käyttöön. Niin, että voin kyykistyä ja kurotella normaalisti, kävellä normaalia tahtia ja nukkua paremmassa asennossa. Ah, nukkuminen. Heräilyt kuuluvat tietenkin vauva-arkeen, mutta uskon paremman asennon tuovan laadukkaampaa unta.

Tänään rv39+5. Kovasti odotellaan synnytystä.