Torstaina on vuorossa ultra ja raskauden puoliväli.
Ihanaa ja kamalaa.
Olen toki innoissani tulevasta, mutta aina neuvolan tai ultran lähestyessä huoli nostaa päätään. Ilman mitään varsinaista syytä. Nyt kun liikkeet ovat alkaneet tuntua, huomaan ultran lähestyessä myös pohtivani onko niitä vähemmän kuin aiemmin. Joka päivä liikkeitä on tuntunut, mutta eihän niitä vielä kovin usein tunne.
Uskon kuitenkin, että kaikki on kunnossa. Koko aikaa ei vain yksinkertaisesti voi käyttää murehtimiseen. Mutta murheet nostavat päätään aina tässä kohdin.
Tänään rv19+5.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat aina tervetulleita! Niissä on blogin suola!